Markkinoilla on jo yli 1500 erilaista virtuaalivaluuttaa, vaikka finanssivalvojat ja etenkin pankit suhtautuvat kryptovaluuttoihin vielä suurella varauksella.

Ylivoimaisesti tunnetuin kryptovaluutta on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin. Yhden Bitcoinin arvo oli vuoden 2013 alussa noin 12 euroa, kun taas vuonna 2018 Bitcoinin arvo on pyörinyt noin 6000 euron suunnilla.

Kryptovaluutan kritiikki on erityisen rajua juuri perinteisten finanssitoimijoiden suunnalta, sillä Bitcoin ja muut digivaluutat rikkovat perinteisten valuuttojen valta-asemaa ja ennustettavuutta.

Kannattaako kryptovaluuttaan sitten sijoittaa vai ei? Ennen kuin mietit mihin rahojasi kannattaa sijoittaa – on hyvä miettiä millaiseen riskitasoon olet valmistautunut.

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen muutoksia on vaikea arvioida ja kuplan puhkeamisen mahdollisuus on olemassa.

Kryptovaluuttojen alkuaikoina niihin sijoittaneet ovat voineet tienata kurssimuutoksilla jopa miljoonia, mutta nykypäivänä samanlaisiin tuottoihin pääseminen on mahdotonta.

Pitkäjänteisesti kryptovaluuttoihin sijoittaneet ovat kuitenkin keränneet menestystä, mutta sen jatkumisesta ei ole olemassa mitään takeita.

Kuten kaikessa sijoittamisessa – on suositeltavaa sijoittaa rahansa sellaiseen, johon itse uskoo ja jonka menestyksen pystyy itse ymmärtämään.

Kryptovaluuttojen kohdalla niiden arvo perustuu pitkälti käyttäjien luottamukseen ja eräänlaiseen “hypeen”, joten ennustettavuus ei ole perinteisten osakemarkkinoiden tasolla – vaikka kaikessa sijoittamisessa piileekin aina omat riskinsä.

Valuutan “louhinta”

Kryptovaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa rahaa joka ”louhitaan” kryptografiaa sekä monimutkaisia matemaattisia algoritmejä käyttäen tietokoneiden avulla. Kryptovaluutan määrä on rajallinen ja se syntyy tietokoneiden ratkoessa matemaattisia tehtäviä. Jokaisella kerralla kun tehtävä on ratkaistu, syntyy lisää kryptovaluuttaa. Koska jokainen uusi tehtävä on vaikeampi ratkaista, hidastuu valuutan luominen hetki hetkeltä. Yksinkertainen syy tähän on että tietokoneiden laskentatehoa kuormitetaan enemmän ja enemmän kunnes tulee vastaan raja jonka yli tietokoneiden laskentateho ei riitä. Kun laskentateho loppuu, on maksimimäärä kryptovaluuttaa luotu.

Eli, Joka kerralla kun tiety algoritmi ratkaistaan, syntyy virtuaalisia kolikoita ja samalla algoritmi vaikeutuu asteittain. Kryptovaluutan Algoritmiä voidaankin verrata palapeliin jonka palojen määrä kasvaa joka ainoa kerta kun palapeli saadaan valmiiksi. Ensin aloitetaan 20 palan palapelistä jonka ratkaisussa kestää vain hetken. Seuraavassa palapelissä onkin jo 40 palaa joten sen ratkaiseminen vaatii hieman pidemmän ajan ja niin edelleen. Lopuksi palapeli on niin suuri ja monimutkainen että sitä ei voi enää ratkaista. Kryptovaluuttaa syntyy koko ajan hitaammin ja hitaammin kunnes maksimimäärä on saavutettu.

Esimerkiksi maailman ensimmäisen kryptovaluutan eli bitcoinin syntyminen vaati vuonna 2010 n. yhden tunnin aikaa. Vuonna 2014 bitcoinin syntyminen kestää 25 vuorokautta ja uusien bitcoinien luominen hidastuu koko ajan.

Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman

Lohkoketjuista luvataan koko internetin mullistavaa teknologiaa. Toistaiseksi konkreettisia sovelluksia on vähän. Tulevaisuuden uskotaan kuitenkin rakentuvan lohkoketjuista.

Lohkoketjuteknologia on viime aikoina herättänyt kiinostusta monissa piireissä. Siitä povataan seuraavaa mullistusta internetin ja älypuhelimien jälkeen. Kryptovaluuttojen taustalla pyörivä teknologia on myös tuomittu hypeksi, joka ei ole vielä tuottanut yhtäkään konkreettista sovellusta.

Kesti lähes 20 vuotta, että lohkoketju kehittyi konseptista toteutuksen tasolle. Homma lähti rullaamaan marraskuussa 2008, kun Satoshi Nakamoto -nimen taakse piiloutunut henkilö tai ryhmä julkaisi kryptografiaan vihkiytyneellä postituslistalla artikkelin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (siirryt toiseen palveluun) (Bitcoin: Vertaisverkkoon perustuva sähköinen valuuttajärjestelmä). Artikkelissaan Nakamoto linjasi Haberin ja Stronettan työhön perustuvan, ilman välikäsiä toimivan maksujärjestelmän konseptin ja tekniset yksityiskohdat. Muutama kuukautta myöhemmin hän julkaisi ensimmäinen version bitcoin-kryptovaluutasta.

Tokenit pitävät rattaat pyörimässä

Token eli rahake on lohkoketjussa käytettävä arvon mitta. Se luo taloudellisen kannustimen lohkoketjun jäsenille, jotka eivä tunne toisiaan tai luota toisiinsa, pyrkiä yhteisymmärrykseen siitä, mitä verkossa tapahtuu. Kun lohkoketjun jäsen osallistuu yhteisen tietokannan varmistamiseen, hänet palkitaan tokeneilla, joita hän voi käyttää järjestelmässä valuutan lailla.

Lähes jokaisessa lohkoketjusovelluksessa on käytössä oma token. Koska jokainen sovellus tarjoaa erilaisia palveluita, myös kannustimien pitää olla erilaisia.

Tokenit mahdollistavat, että järjestemässä voidaan kannattavasti tehdä myös todella pieniä, esimerkiksi muutaman sentin maksuja.

Lohkoketju on avoin

Lohkoketjun avoimuus tarkoittaa, että kuka tahansa voi olla mukana verkossa kysymättä lupaa keneltäkään. Kuka tahansa voi varmistaa kaiken, mitä lohkoketjussa on tapahtunut tai ei ole tapahtunut.

Lohkoketjussa oleva tieto ei ole oletusarvoisesti salattua. Tieto voidaan kyllä salata. Avoimuuden seurauksena esimerkiksi viranomaiset pystyvät seuraamaan rahan liikkeitä loputtomiin lohkoketjussa. Vaikka he eivät tiedä, kuka rahoja siirtelee lohkoketjussa, henkilöllisyyksiä alkaa paljastua, kun rahoja aletaan realisoimaan pörsseissä.

Lohkoketjun avoimuuden vuoksi henkilötiedoista muodostuvan tietokannan luominen lohkoketjuun ei ole suotavaa, koska tietokanta olisi aina julkinen, eikä sitä saisi koskaan pois verkosta. Sen sijaan lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää henkilöllisyyden todistamisessa. Tällöin itse henkilötiedot ovat suojatuissa tietokannoissa, mutta avaimen tietoihin voi siirtää lohkoketjun kautta.