

Vaikka kryptovaluuttojen historia onkin lyhyt, se on kuitenkin melko tapahtumarikas, nopeatempoinen ja kietoutunut yhteen lohkoketjuteknologian kehityksen kanssa. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, lohkoketjut ovat siirtymässä jo kolmanteen sukupolveensa. Vuoden 2008 pankkikriisin aikaan nousi esille idea hajautetusta talousjärjestelmästä. Ajatus sai tuekseen runsaasti ihmisiä, jotka alkoivat tutkia uusia konsepteja ja sovelluksia tehtävää varten. Koko ajan kasvaneen yhteisön myötä lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen maailma sai koko maailman huomion, kun käsillä oli tulenpalava tarve löytää uusia keinoja talouden ja olemassa olevien liiketoimintaprosessien kehittämiseksi. Kryptovaluuttojen toiminnan ymmärtäminen voi tarjota etulyöntiaseman tulevaisuuden päätöksenteon kannalta. Sen vuoksi tässä artikkelissa käydään läpi kryptovaluuttojen lyhyt historia alan suosion räjähtämisestä nykyhetkeen.
Mitä kryptovaluutat ovat?
Yksinkertaistettuna kryptovaluutta on digitaalista valuuttaa. Mutta toisin kuin tavalliset euron kaltaiset valuutat, ne on luotu, suojattu ja vahvistettu kryptografian avulla. Kryptovaluutat eivät voi koskaan olla olemassa fyysisessä muodossa, koska kaikki niiden data on tallennettu hajautettuihin digitaalisiin tilikirjoihin. Ilman näitä tilikirjoja koko järjestelmä ei voisi toimia. Toisin kuin tilille tullut palkka, laina tai vippi, kryptovaluutat eivät ole nostettavissa automaatista ilman myyntitoimeksiantoa. Kryptovaluuttojen esihistoria yltää vuoteen 1983, jolloin tietokonetutkija ja kryptograafikko David Chaum kehitti ensimmäisen anonyymin sähköisen rahasovelluksen eCashin. Ihmiset pystyivät tallettamaan eCashin avulla rahaa digitaalisessa muodossa, jolloin pankki allekirjoitti talletuksen kryptografisesti. Asiakkaat pystyivät käyttämään rahaa järjestelmässä mukana olevissa liikkeissä avaamatta tiliä kauppaan.
Kohti Bitcoinia
Tänä päivä eCashin kaltainen kryptovaluuttojen esimuoto saattaa kuulostaa primitiiviseltä keksinnöltä. Mutta kehittämisensä aikaan se mullisti rahasiirtojen maailman ja tarjosi pienille liikkeille turvallisemman tavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Vuonna 1989 Chaum yhdisti luomansa sovelluksen DigiCash-rahajärjestelmään, millä sähköisistä maksuista saatiin jäljittämättömiä, mikä loi perustan anonyymeille rahasiirroille. Mutta tämä oli vasta alkua. Vajaan vuosikymmenen päästä kaikki muuttui yhden ainoan tutkimuksen julkaisun myötä. Lokakuussa 2008 nimellä Satoshi Nakamoto toiminut tutkija tai tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen nimellä “Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”, mikä käynnisti kryptovaluuttojen historian. Kolme kuukautta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen Bitcoin-ohjelmisto ja Nakamoto louhi ohjelmiston ensimmäisen Bitcoin-lohkon. Tämä tapahtuma edusti ensimmäisen kryptovaluutan ja ensimmäisen sukupolven lohkoketjun syntyä.
Bitcoinin hajautettu järjestelmä
Bitcoinin myötä maailmalle esiteltiin uudentyyppinen maksutapahtuma. Mutta tämä oli erilainen kuin muut. Toisin kuin aiemmin kehitetyt eCash, b-money tai Bit Gold, Bitcoin oli hajautettu. Tämä tarkoittaa, että kaikki sen siirrot ja maksutapahtumat taltioidaan ja jaetaan valtavaan verkostoon, joka koostuu miljoonista tietokoneista. Bitcoinin hajauttaminen tarkoitti, ettei sillä ollut mitään keskushallintoviranomaista, kuten pankkia tai valtiollista viranomaistahoa. Vuotta myöhemmin vuoden 2010 puolivälissä Nakamoto antoi Bitcoinin lähdekoodin ja verkoston hälytysavainten hallinnan Gavin Anderssenille, joka on yksi Bitcoin-projektin johtavista kehittäjistä. Tämän lisäksi Nakamoto siirsi myös useita eri projektitoimialueita Bitcoin-yhteisön tärkeille jäsenille ja siirtyi itse syrjään Bitcoin-projektista. Nakamoton Bitcoin-omaisuuden arvo oli korkeimmillaan vuonna 2017 jopa 19 miljardia dollaria.
Lohkoketjuteknologia
Bitcoin-järjestelmän toiminnan ymmärtämiseksi täytyy ensin tarkastella lohkoketjuteknologian toimintaa, mikä on onneksi yllättävän yksinkertainen asia. Lohkoketju on jatkuvasti laajentuva luettelo lohkoiksi kutsutuista tallenteista, jotka linkitetään yhteen ja suojataan kryptografiaa käyttämällä. Aina, kun joku lisää ketjuun uuden lohkon, kaikki verkoston järjestelmät päivittyvät. Kun maksutapahtumat tallennetaan lohkoketjuun, niiden muuttaminen on erittäin vaikeaa ja sen tekeminen vaatii oikeuden saamisen verkoston enemmistöltä. Lohkoketjuteknologia sallii datan jakamisen, mutta ei sen kopioimista. Näin ollen jokaisella yksittäisellä datayksiköllä voi olla vain yksi omistaja. Ja koska tämä data on jaettu erittäin laajaan verkostoon, kaikki tallenteet ovat hyvin helposti vahvistettavissa. Tämä tekee lohkoketjusta erittäin kestävän erilaisia mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.
Louhimisesta on tehty helppoa
Kryptovaluuttojen kohdalla puhutaan usein louhimisesta. Mutta toisin kuin useimmat ihmiset ajattelevat, louhimisessa ei ole kyse pelkästään uusien kryptokolikoiden luomisesta, vaan kyseessä on vielä paljon tärkeämpi asia. Louhiminen on elintärkeä mekanismi, jonka ansiosta lohkoketjut pysyvät hajautettuina. Louhijat saavat kyllä Bitcoineja palkkiokseen, mutta louhimisessa itsessään on kyse uusien maksutapahtumien vahvistamisesta ja niiden tallentamisesta lohkoketjuun. Kaikki lohkoketjun tallenteet on rekisteröitävä ja vahvistettava lohkoketjuun koko verkoston alueelta. Ja tässä vaiheessa mukaan astuu louhiminen. Louhimisen tarkoitus on ratkaista hankala matemaattinen ongelma, joka perustuu kryptograafiseen hajautusalgoritmiin. Luodusta ratkaistusta käytetään termiä “Proof-of-Work”, mikä toimii todisteena louhijan käyttämästä ajasta ja resursseista ongelman ratkaisemiseksi. Louhija saa ratkaistusta lohkosta palkinnoksi uusia Bitcoineja tai siirtomaksuja.
Kryptovaluuttojen markkinat tänä päivänä
Vielä tähän mennessä kryptovaluuttojen markkinoille ei ole luotu maailmanlaajuisen tason lainsäädäntöä, joten se vaihtelee maiden välillä. Euroopan unionin alueella ja Yhdysvalloissa kryptovaluuttoja ei ole kielletty, mutta niitä ei myöskään tunnusteta laillisina maksuvälineinä. G20-maiden finanssimarkkinoiden sääntelystä vastaava Financial Stability Board on varovainen suhtautumisessaan kryptovaluuttoihin, mutta sen antamassa tiedotteessa kerrotaan, että ensiarvioiden mukaan kryptovaluutat eivät tällä hetkellä uhkaa maailmantalouden tasapainoa. Yhdysvalloissa BitGo ja Coinbase on hyväksytty luotetuiksi Bitcoin-kauppiaiksi ja Citigroupin, Morgan Stanleyn ja Goldman Sachsin kaltaiset suuret pankit ovat valmistautumassa astumaan kryptomarkkinoille. Toisaalta monet valtiot ovat myös tuominneet kryptovaluuttojen käyttämisen laittomaksi. Näihin maihin sisältyvät muun muassa Thaimaa, Venäjä, Kirgisia, Bangladesh ja Ecuador.
Kun kaikki edellä mainittu otetaan huomioon, onko lohkoketjuteknologialla tai kryptovaluutalla tulevaisuutta? Monien mielestä vastaus tähän on yhä kyllä. Viimeisten 11 vuoden aikana kryptoteollisuus on kypsynyt tasaiseen tahtiin ja sillä on vielä paljon opittavaa. Coinbasen ja Qriouslyn teettämän tutkimuksen mukaan yli 40 % maailman 50 parhaasta yliopistosta luennoi vähintään yhden kurssin verran aiheesta kryptovaluutta tai lohkoketjut. Vaikka kryptovaluuttojen tarjoama anonymiteetti toimii yhtenä sen tärkeimmistä vahvuuksista, se näyttäytyy myös yhtenä suurimmista heikkouksista. Kryptovaluuttojen potentiaali rahanpesuun ja muihin laittomiin toimintoihin tekevät kryptomarkkinoiden tukemisesta hankalaa viranomaistahoille, vaikkakin uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti ongelman ratkaisemiseksi. Vielä vuoden 2018 niin sanotun kuplan puhkeamisenkin jälkeen uusia projekteja nousee esille jatkuvasti ja olemme jo siirtymässä kohti lohkoketju 3.0:aa.