Suomessa Internetin laajempi leviäminen kotikäyttöön alkoi 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. Samana vuonna yhteyksiä alkoivat tarjota myös Tele (nyk. Telia) ja HPY (nyk. Elisa). Vasta 1990-luvun puolivälin paikkeilla useimmat keskivertokansalaiset yliopistojen ulkopuolella alkoivat kuulla Internetistä. Internetin käytön yleistyminen aiheutti medioissa innostusta ja 1990-luvun puolivälistä alkaen alettiin puhuttiin ylevästi esimerkiksi “tiedon valtatiestä”, “netti-surffailusta” ja “interaktiivisuudesta” (vuorovaikutteiset palvelut). Näihin aikoihin monet peruskoulutkin saatiin jo verkkoon. Internet-hype kytkeytyi ilmiönä myös 1990-luvun lopun IT-kuplaan, kun Internet mobiiliteknologian ohella synnytti sijoittajissa epärealistisia tuotto-odotuksia. Puhelinverkkoa käyttävä modeemiliikenne siirtyi vuosikymmenen loppua kohti Internet-palveluihin. Internet-aikaa edeltänyt BBS-kulttuuri lopahti viimeistään Internetin nopeiden laajakaistayhteyksien yleistyessä vuoden 2000 tienoilla.
Alun perin Internetin ulkopuolisten kansallisten tietoverkkojen (jotka tosin tarjosivat myöhemmin myös Internet-palveluita käyttäjilleen) suosio romahti jo aiemmin, kun esimerkiksi verkkopankin käyttö siirtyi Internetiin. Samoin vuonna 1993 ensimmäiset suomalaiset verkkosivut avattiin, mm. TKK:n Tietotekniikan laitoksen eri laboratoriot (Tietojenkäsittelyoppi, Digitaalitekniikka).
Verkkopankki ja Suomi
Verkkopankkia edelsi KotiSyp, puhelinpankki ja 1984 avattu KotiSypin mikropalvelu. Verkkopankin läpimurron kannalta olennaisin yhteiskuntatasontekijä oli Internetin kaupallistuminen 1993 ja sen laaja leviäminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kotiliittymien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 1996 liittymiä oli jo 682 000 ja vuonna 2000 ylitettiin 2,2 miljoonan raja. Nykyään 2020-luvun lähestyessä jokaisella suomalaisella taitaa olla verkkopankki ja kaikilla pankeilla on vähintäänkin välttävä mobiilipankki, vaikkakin tässä kehityksessä Suomi on jäänyt monen muun pankin jalkoihin. Vuonna 2017 verkkopankkia oli viimeisen kolmen kuukauden käyttänyt 82 prosenttia 16–89-vuotiaista.
Ostokset ja netti
Jos verkkopankit ovat nykyään arkipäivää niin on vähitellen myös verkko-ostaminen lisääntyy, vaikkakin määrällisesti se on yhä pankkikäyttöä pienempää. Ostosten tekeminen netissä ei ole yhtä yleistä kuin verkkopankin käyttö. Verkon kautta oli viimeisten kolmen kuukauden aikana ostanut tavaroita tai palveluita 52 prosenttia suomalaisista. Myös viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioidaan yhä yleisemmin internetin kautta. 60 prosenttia suomalaisista oli lähettänyt netin kautta virallisen lomakkeen viimeisten vuoden aikana. Viranomaisten ja julkisista palveluista haetaan myös yleisesti tietoa netistä (73 % väestöstä, viimeisen 12 kuukauden aikana). Internet on yleinen tiedonlähde muutenkin. Esimerkiksi tavaroista ja palveluista oli hakenut tietoa 79 prosenttia suomalaisista ja 64 prosenttia terveyteen, sairauksiin ja ravitsemukseen liittyvää tietoa.
Toisten kokemusten kertomusten kautta myös uudet käyttäjät löytävät uusia palveluita ja sivustoja nykynetistä. Esimerkiksi Dealers Casino kokemuksia, joiden mukaan kasinon sivustolla on hulppea VIP-ohjelma, jossa on jopa 7 tasoa, mikä kannustaa pelaajia pysymään kasinolla. Lisäksi kasinon lisenssi Maltalta takaa verovapaat voitot suomalaisille ja tietysti 100% luotettavuuden. Kasino on sujuvalla suomen kielellä toteutettu ja asiakaspalveluakin saa tarvittaessa suomeksi.
Nettiostaminen esimerkiksi Amazon.comin kautta on myös lisääntynyt Suomessa ja yleensäkin puhutaan pienten kivijalkaliikkeiden tulevaisuuden näkymien synkkenemisestä kun me ihmiset, ostajat tulemme entistä laiskemmiksi ja haluamme tilata haluamamme tuotteen suoraan kotiin, käymättä liikkeessä kokeilemassa tai katsomassa tuotetta. Tiesitkö, että Amazonin perustaja Jeff Bezos oli aiemmin töissä pankkiirina rahastoissa, ja sieltä keräsi alkupääoman Amazonin perustamiselle. Hänelle oli alusta alkaen ajatuksena tehdä maailman paras ja suurin nettikauppa ja siksi hän nimesi enimmäkseen kirjoja myyvän firmansa Amazon joen mukaisesti, koska Amazon on maailman pisin joki. Jo alusta alkaen Bezos suunnitteli, että vähitellen Amazonin tuotevalikoima kasvaa ja kasvaa – tämän ajattelutavan mukaisesti herrra Bezos on nykyään maailman rikkain mies.
Nettiraha
Nettiraha eli kryptovaluutta, mistä tästä kaikessa on perimmiltään kyse? Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on yhteensä lähes 2000. Niistä tunnetuin ja ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta on vuonna 2009 luotu Bitcoin.
Lohkoketju on tekniikka, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä ja koostaa sen perusteella tietokannan. Tekniikan ansiosta ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.Jokainen uusi lohko sisältää edeltävän lohkon tiivisteen. Jos lohkoketju on jostain kohdasta haarautunut kahdeksi niin voimaan jää se haara, jonka lohkojen yhteenlaskettu vaikeustaso on suurempi. Jotta lohkoketjun historiaa voisi muuttaa, pitäisi ensin luoda uudelleen sekä se lohko, johon muutos tulee, että kaikki sen jälkeiset lohkot. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetusti tuotetut digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, sähköiset omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset keskinäiset maksut ja autonomiset organisaatiot.
Kryptovaluuttoja voidaan yleensä hankkia ns. louhinnalla, jolloin tietokoneen laskentatehoa käytetään valuuttasiirtojen käsittelyyn ja verkon toiminnan turvaamiseen. Louhiminen synnyttää tietyllä ennalta määritetyllä tahdilla uutta valuuttaa, joka annetaan louhijoille ”palkkioksi”. Kryptovaluuttoja on myös mahdollista hankkia esimerkiksi myymällä tuotteita tai palveluita kryptovaluuttaa vastaan, tai ostamalla niitä suoraan myyjiltä tai kryptovaluuttapörsseistä.